Halloween korvakorut kauhistuttavat halloween vietossa – Auros Design

HALLOWEEN KORVAKORUT

Karmivat Halloween korvakorut sopivat kauhistuttamaan asua halloweenin vietossa. Valikoimassa esimerkiksi hauskat kummituskorvakorut tai pelottavat hämähäkit seitissä.

Halloween aiheiset korvakorut ovat turvalliset käyttää, korujen metalliosat ovat kirurginterästä, joka ei aiheuta nikkeliherkkyyttä- tai allergiaa. Valitse itse sopiva väri, yli 40 värivaihtoehtoa. 

Tutustu halloween historiaan tästä

Halloween, Pyhäinpäivä ja Kekri

Halloween, Pyhäinpäivä ja Kekri ovat juhlia kuolleiden muistamiseksi. Jo esi-isämme järjestivät loka-marraskuun vaihteessa juhlat, kun satokausi ja työvuosi oli saatu päätökseen. Kekrijuhla oli vuoden suurin juhla. Ennen vainajien vaellus maan päällä ja vainajien lepyttely liittyivät kekriin, nykyisin vainajia muistetaan pyhäinpäivänä. Kekrillä ja halloweenilla on yhteisten eurooppalaisten juurien vuoksi paljon samoja piirteitä.

Kekri

Kekri on sadonkorjuun valmistumisen ja työvuoden päätöksen syysjuhla. Sadonkorjuun juhlinta on maanviljelyskulttuureiden vanhaa, aurinkovuoden kasvukauteen liittyvää perinnettä. Syksyistä sadonkorjuuta ja siihen ajoittunutta vuodenvaihdetta juhlistettiin eri puolilla Eurooppaa jo esihistoriallisella ajalla. Kekrin juhlimisen historia ulottuu rautakauteen asti eli yli 2000 vuoden päähän.Myöhemmin vanhat rituaalit ja perinteet ovat sekoittuneet kirkollisiin juhlapäiviin ja pyhimyskalenteriin.

Suomessa kekriä vietettiin vuoden suurimpana juhlana satokauden taitekohdassa, kun kasvukauden työt, karjan ulkolaidunnus ja syysteurastukset oli saatettu päätökseen. Ajallisesti kekriä juhlittiin joustavasti Mikkelinpäivän ja pyhäinpäivän päivän välisenä aikana.

Kukin talo juhlisti kekriä omassa tahdissa, kun sadonkorjuu oli saatu päätökseen. Oman väen ja palkollisen lisäksi kestittiin paikalle sattuneita vieraita sekä vainajia. Yhteisöllisissä kekrijuhlissa herkuteltiin satokauden antimilla mässäillen.

Nuoret leikittelivät pukeutumalla kekripukiksi ja kekrittäriksi, nimitykset vaihtelevat murrealueiden mukaan. Kekripukki puki päälleen nurin käännetyn turkin, johon ripustettiin erilaisia kiliseviä kapistuksia. Sarvet tehtiin lusikoista tai keritsimistä ja kasvot peitettiin tuohinaamarilla. Kekrittäret pukeutuivat kauttaaltaan valkoisiin vaatteisiin ja peittivät kasvonsa harsolla tai paperilla. Kekripukki ja kekrittäret aloittivat matkansa varhain aamulla, kiertäen talosta taloon kestitystä pyytäen.  Lue lisää kekri.fi, talonpoikaiskulttuurisäätiö.

1800-luvulla kekri sulautui kristilliseen pyhäinpäivään. Maanviljelykseen liittyvä juhla sai silloin uusia uskonnollisia sävyjä, ja esi-isien huomioimisen perinne yhdistyi kristilliseen vainajien muistamiseen. Yleisen ilonpidon sijaan juhlasta tuli hartaan hiljentymisen aikaa.

Kekri-perinne alkoi hävitä teollistumisen ja kaupungistumisen takia, ja monet kekriin liittyneet tavat ja perinteet ovat siirtyneet joulun ja nykyaikaisen uudenvuoden viettoon. Pisimpään kekrin viettämisen perinne säilyi itäisen Suomen alueella. Kekrin vietto on kuitenkin yleistymässä, muun muassa Talonpoikaiskulttuurisäätiö on edistänyt kekrin viettoa ja kehittänyt uusia tapoja kekrin viettoon maalla ja kaupungeissa vietettävään syksyiseen juhlaan. Kekri, Wikipedia.

Nykyään kekriä vietetään tavallisesti lokakuussa, mikkelinpäivän (29.9.) ja pyhäinpäivän välisenä aikana. Silloin tarjotaan usein perinteisiä satokauden ruokia ja lähiseudun tuottajien satoa. Kekrin kunniaksi joillakin paikkakunnilla poltetaan oljista tehty kekripukki tai järjestetään lähiruokamarkkinat.

Pyhäinpäivä

Nykyinen suomalainen pyhäinpäivä on yhdistelmä kahdesta varsinkin katolisen kirkon keskiajalta lähtien viettämästä juhlasta, jotka ovat kaikkien pyhien päivä 1. marraskuuta ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä 2. marraskuuta. Alun perin kaikkien pyhien päivää alettiin viettää 300-luvulla Syyriassa ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivää 900-luvulla Ranskassa. Suomessa siitä on tullut yleinen vainajien muistopäivä. Pyhäinpäivä, Wikipedia.

Pyhäinpäivä tunnettiin aikaisemmin pyhäinmiesten päivänä, nimimuutos tuli v. 1967. Kansanperinteen mukaan uskottiin, että pyhäinpäivän aattoyönä pyhät miehet, autuaat marttyyrivainajat, olivat joukolla liikkeellä. Pyhäinpäivänä töitä ei saanut tehdä, vainajille tarjottiin juhlaruokaa, pöytään piti kattaa talon parhaat syysherkut vainajien nautittavaksi ja vainajille piti lämmittää sauna. Uskottiin, että vainajien hyvä kohteleminen takasi taloon vuodeksi karjaonnen.

Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään Suomessa marraskuun alussa. Pyhäinpäivää vietetään 31.10. ja 6.11. välisenä lauantaina. Pyhäinpäivä on hiljainen ja harras kirkkopyhä, jolloin muistellaan aiempia kristittyjä sukupolvia ja kiitetään kuoleman jälkeisestä elämästä. Tarkempaa tietoa Pyhäinpäivän vietosta, evl.fi.  

Halloween

Halloween on anglosaksisissa maissa pyhäinpäivän aattona eli lokakuun viimeisenä päivänä 31.10. vietettävä juhlapäivä. Nimi Halloween on lyhenne englannin sanoista ”All Hallows’ Eve” eli kaikkien pyhien aatto.

Halloweenia on vietetty Euroopassa vanhastaan kelttiläisen perinteen vaikuttamissa anglosaksisissa maissa, kuten Englannissa, Skotlannissa ja Irlannissa. Esimerkiksi Suomessa juhla tunnetaan kuitenkin ennen muuta amerikkalaisessa muodossaan. Halloween on nykyisin Yhdysvalloissa joulun jälkeen suosituin juhla. Amerikkalainen halloween on suuri karnevaalimainen ja kaupallinen juhlapäivä. Halloween, Wikipedia

Halloween oli kelttien uusivuosi, sillä alkuaan muinaiset keltit viettivät (noin 800-900 eaa.) talven alkamisen päivää eli Samhain-nimistä juhlaa 31.lokakuuta aikoihin, silloin vainajahenkien uskottiin liikkuvan. Keltit käyttivät juurikkaita soihtuina tai lyhtyinä pitääkseen henget loitolla.

Kelttien jälkeläiset, irlantilaiset ja skotlantilasiset siirtolaiset, toivat perinteen mukanaan Yhdysvaltoihin 1800-luvulla. Siirtolaiset joutuivat kehittämään vaihtoehdon juurikaslyhdyille, sillä Yhdysvalloissa ei viljelty sellaisia juurikkaita. Siirtolaiset keksivät, että lyhtyjä voitiin valmistaa kurpitsoista. Kurpitsalyhdyistä on aikojen saatossa muodostunut tärkein halloweenin tunnus.

Elämän ja kuoleman juhlia maailmalla on mm. meksikolaisen kulttuurin kuolleiden päivä, Dia de los Muertos.

Halloween Suomessa

Halloweenin toi Suomeen Helsingin sotainvalidien naisjaosto v. 1950 ensimmäistä kertaa Kalastajatorpalla järjestetyn Halloween Partyn muodossa. Wikipedia

1980-90 luvuilla halloween vakiintui Suomeen amerikkalaisten elokuvien ja tv-sarjojen mukana. Halloweenia juhlitaan meilläkin vuosi vuodelta laajemmin. Halloween päivä ei kuitenkaan ole virallinen juhlapäivä Suomessa.  Halloweenia ei ole merkitty kalenteriin, koska Yliopiston Almanakkatoimiston mukaan sillä ei ole vakiintunutta päivää.

Halloweenin viettoon kuuluvat kurpitsalyhdyt, naamiaiset sekä karkkeja ja kepposia tekevät lapset. Halloween-juhlia järjestetään monissa päiväkodeissa, kouluissa, kodeissa, ravintoloissa jne., silloin juhlitaan kauhuteeman mukaisesti; pukeudutaan karmaiseviin asuihin ja herkutellaan epäilyttävien herkkujen merkeissä, halloween koristeet viimeistelevät juhlat.  Halloweenina illan hämärtyessä pelottaviin asuihin pukeutuneet haamut, luurangot, noidat, vampyyrit jne. kiertävät taloissa ja ilmestyvät ovelle kysymään – Karkki vai kepponen?

Nykyinen pyhäinpäivän, kekrin ja halloweenin sekoitus käsittelee kaikkia elämän osa-alueita. Silloin voidaan muistaa edesmenneitä sukupolvia, irtautua arjesta naamiaisissa ja voidaan pysähtyä miettimään elämän ja kuoleman vuoropuhelua.